keskiviikko, 1. elokuu 2012

OSOITTEENMUUTOS (TAAS)

Vahinkoja sattuu, mutta kyllä harmittaa vuodatuksen vahinko. Sinne meni kuva jos toinenkin...

Uusi osoitteeni on TÄÄLLÄ , tervetuloa!

tiistai, 19. kesäkuu 2012

NYT JÄNNITTÄÄ

Oho, tällä kertaa ei tullutkaan kuukauden paussia.

Olen jo pitkään laiskahkosti haaveillut laukun tekemisestä. Kangaskaapissa on useampi tekoalligaattorin nahka odottamassa inspiraatiota, kevättalvella ostin Laukkuhullun ompelukirjan (Nemo), että siitäpä sitten vaan. Kirja on kyllä aika sekava, odotin kai vielä yksinkertaisempaa. Tässä on malli, kaavat kirjan lopussa, mutta itse mallin yhteydessä on erinäisiä kikkoja. Tai sitten ongelma on siinä, ettei siinä ole Birkin-laukun kaavaa ja simppeliä ohjetta. Löytyi kuitenkin vinkki kääntölukosta, joka on sellainen oikean, laadukkaan laukun näköinen suljin. Kovasti olen etsiskellyt, mutta en ole löytänyt mistään kotomaisesta kangas- tai askarteluliikkeestä. Mutta löytyipä sitten lopulta... Karnaluksin nettisivuilta tietenkin. Tilaaminen oli helppoa ja tänään tuli lasku sähköpostiin. Maksoin laskun ja nyt sitten jännitetään, tuleeko paketti ja jos, kuinka pitkän ajan kuluttua. Postitus Suomeen maksoi 10 euroa, joten eihän minun kannattanut pelkästään kolmea lukkoa ostaa, tilasin samaan kyytiin puuvillasekoitetta tarjouksesta ja sievän koristesoljen.

Toinenkin asia jännittää


Kai se on jaettava, vaikka tiedon leviäminen heikentää omia mahdollisuuksiani mahtua mukaan. Huokaus! Hailuoto ja neulominen samaan aikaan, eipä paljon muuta osa toivoa.

 

maanantai, 18. kesäkuu 2012

RIEMUNKIRJAVAA

Mutta ensin kuva-arvoitus:

Tässä on kahdeksan tsipaletta villapaitoja pakattuna ilmatiiviiseen pussukkaan. Vanhoja neulomuksia, eivät mahdu päällekään, mutta niin kovasti rakkaita, etten raaski heittää pois. Aino-tuote, muistaakseni, ihan kätevä, ellei sitten ole itsekseen auennut varastokopissa. Vieraspeitto nimittäin suoritti itseavautumisen kaapissa ja meinasin vallan säikähtää.

Otsikkokuvitus tulee tässä

Töitä tavallistakin enemmän ja päälle opiskelua, eipä ole paljon ehtinyt käsitöitä väkertää. Sinisen villatakin jälkeen neuloin tenttiin lukiessa (hah hah, oikeasti televisiosta brittidekkareita tuijotellen) kevät\kesä Designer Knittingistä hupparivillatakin, kappaleet yläreunassa. Viime torstaina oli tentti, joten en millään ole ehtinyt ommella osia yhteen. Keskellä on ihana kirpparilöytö, jokin ikivanha Novitan silkkisekoitelanka pipoksi neulottuna. Yritin baskeria, mutta eihän se tälläkään kertaa onnistunut. En osaa tehdä sopivaa levitystä, tai sitten siitä tulee aivan jumalattoman laaja lipare. Väri on kuitenkin ihana ja ehkä tuollainen pallerokin tulee pidetyksi syksykylmillä.

Himmeämpi pinkki on jollain peräti ihmeellisellä tekniikalla värjättyä farkkua. Väri on paikoittain todella paksuina läikkinä, tuntuu viileältä ja kumimaiselta. Malli perinteinen vanhoista farkuista piirretty, jolla olen tehnyt useammatkin pökät. Edessä kolme t-paidan tekelettä, huomenna pitää nostaa ompelukone pöydälle ja tikata kaulukset ynnä helmat kaksoisneulalla.

Joku viisitoista vuotta sitten minulla oli musta kausi, tympi ja ahdisti ja se näkyi vaatteissakin. Nyt varmaan menee tosi hienosti, kun värejä riittää. Kotona sen sijaan haluaisin oikeastaan pelkistää, tyhjentelen kaappeja ja suunnittelen luopuvani osasta huonekaluja. Kunpa vain keksisin, miten yhdistää normaalikokoinen huone viihtyisäksi ompelu- ja makuuhuoneeksi! Tällä hetkellä huoneessa on kaksi isoa rulokaappia, joista yritän päästä eroon, joten taas pitäisi heittää kankaita pois. Tiukka linja vaan, jäljelle jäävien aarteiden pitää mahtua muutamaan Ikea-laatikkoon (onneksi niitä on aika isojakin).

Kevät oli aika rasittava, töissä on omat haasteensa, stressasin opiskelujani ja tietenkin yhden vaivan parannuttua tässä iässä toista kohtaa alkaa kolottaa. Yllättäen sitten kesäkuun alussa tuli uudelta esimieheltä sellaista kehumista, etten oikein tiennyt, miten päin olisin kiemurrellut. Ja koska olen hysteerisenä pingottanut lukemisen kanssa, on sitten korvaukseksi napsahdellut ihan sieviä arvosanoja. Jälkimmäinen on erityisen tärkeää, koska olen aikoinani keksinyt kehittää hirveän tenttikammon, luen ja luen, valvon öitä, pänttään ja pänttään, ja sitten ennen tenttiä jänistän enkä uskalla mennä yrittämäänkään. Nyt (kun itse jouduin maksamaan joka kurssista suolaisen hinnan) luin tai kirjoitin rauhallisesti aikataulun mukaisesti ja vaikka itse tenttitilaisuudessa hiukan ahdistikin ja teki mieli rynnätä karkuun, niin sain kuitenkin vastattua. Ja oikeastaan opiskelua voisi jatkaakin, tosin se kirottu iso-Gee täytyy tehdä ensi talvena, mutta ihan noin niin kuin huvin vuoksi.

 

 

 

sunnuntai, 6. toukokuu 2012

JÄÄNSINISIÄ RUUSUJA

Pari vuotta sitten Limingantullin Prismassa oli edullisesti Novitan Siljaa, mukavan paksua puuvillasekoitetta, .Neuloin siitä huhtikuussa neuletakin vanhalla tutulla frost flowers-ohjeella

Tein nelosen puikoilla, ihan perinteisellä omalla mallilla. Kaulus vain on uutta, lisäsin joka kierroksen lopussa yhden silmukan ja ihan kiva tuosta tuli. Mallia on muuten hyödynnetty Designer knittingin kevät/kesä-numerossakin ja on se vaan aina yhtä nätti.

Joku jossain blogissa oli tehnyt Hailuodon villapaidan ja mainitsi käyttäneensä ohjetta kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Hitsit, muistin kuinka havittelin kirjaa nuorena rahattomana äitinä, mutta jolla siis silloin ei ollut rahaa siihenkään. Ryntäsin heti pläräämään Huutonettiä ja siellä tietysti oli yksi kappale odottamassa, maksoi yhteensä 23 euroa. Hailuodon paidan teen Hailuoto-fanina varmaan ennen pitkää senkin, mutta ensin neulon tämän

Tämä on versio Korsnäsin paidasta. Versio siksi, etten ole kovinkaan harjaantunut virkkaamiseen ja oikeaoppisessa K:n paidassa tuo helma ja myös miehusta sekä hihansuut virkataan kirjovirkkauksella. Olen aina tykännyt hillittömästi tuon perinteisestä suomalaisesta värimaailmasta poikkeavasta toteutuksesta. Alkuperäisessä vihreä on kyllä maansävyisempi ja keltainen lähellä sinappia. Ja koska en virkannut helmaa, piti lisätä tuollainen kaksivärinen resori, ettei helma vallan käänny ympäri.

Ruskeaan villuriin pitiäisi ommella napit ja turkoosi baskeri pitäisi päätellä. Ehkä virkkaan siihen ison kukan koristeeksi, jos keksin sopivan mallin.

Olen tänä talvena opiskellut työn ohessa, minulla kun on oman alan opinnot vielä kesken ja työnantaja on antanut ymmärtää, että olisi korkea aika valmistua. Varsinainen loppurypistys jää ensi talveen, mutta kyllä tähänastiset 20 op:kin ovat aikaa vieneet. En ole näin ehtinyt tehdä käsitöitä ihan normaaliin tahtiin, tai oikeastaan ompeleminen on jäänyt. Neule on helppo ottaa esiin hetkeksikin ja panna sitten taas sivuun, mutta ompelemisen valmistelu vie aikaa turhan paljon. Kesäksi pitäisi ommella punaiset farkut, mutten kyllä jaksaisi viritellä kaavoja kankaalle. Toisaalta tällä korkeudella ei vieläkään tunnu kovin kesäiseltä, että sinänsä.

 

maanantai, 9. huhtikuu 2012

FAIR ISLE-VILLATAKKI

Villatakki poseeraa chillan häkin edessä. Ihan kiva, täytyy vielä päätellä viimeiset langanpätkät ja ommella napit. Napituslistan kanssa kävi kuten pelkäsinkin, poimin ensin etureunasta jokaisen silmukan: tuli noin kolme kertaa liian leveä. Purin, poimin joka toisen ja tällä kertaa listasta tuli aivan liian kapea. Neuloin sitten erillisen listan ja ompelin sen kiinni. Tästä opin, että jatkossa teen etukappaleen yhteydessä listan, helpoin ja siistein ratkaisu.

Olin pari päivää Helsingissä työkokouksessa, jonka jälkeen jäin ystävän luo kylään. Kävin vihdoin Menitassa, melkein ostin Rowanin lehden, mutta en sitten kuitenkaan. Sen sijaan ostin 800 grammaa mustaa Tico Ticoa ruokakaupasta. On syytä harkita, millä vähäisen säilytystilan täyttää, kun juuri olen saanut hiukan kaappeja raivattua. Kankaita lähti Katjuksalle, jolta sain ihan älyttömän hienon herkkukorin vastineeksi. Olenkin aina kieli pitkällä odottanut erinäisissä arpajaisissa voittavani sellaisen :). Kiva lahjaidea kaiken kaikkiaan.

Pidän näistä paha nainen -magneeteista ja löysin neulojalle sopivan Simonkadun Kellopeli-liikkeestä: