oltiin ja poiskin päästiin. Ihan kivaa siellä olikin! Lauantaina moni muukin tuli jo hyvissä ajoin paikalle eikä meikäläisen neule- ja lankakassi ollenkaan isoimmasta päästä ollut. Tapahtumassahan oli kirppis ja annetaan -pöydät, joiden avulla pääsi ylimääräisistä langoista eroon.

Hahahaaa, kyllä kai niin. Ei ollut laukku tyhjä kotiin lähdettäessäkään.

Tällaisessa oikeasti mukavassa piharakennukseen pykätyssä kokoustilassa me kaksi päivää puuhattiin. Ihan pienen alkukankeuden jälkeen juttu alkoi luistaa vähän jo tuttujen ja vieraittenkin kanssa, ajoittain pulina oli suorastaan korviasärkevää. Työpajoja oli sitten päärakennuksen huoneissa, itse osallistuin värttinäpajaan. Ja aina välillä syötiin: yrityksen ruokatarjoilu oli aivan loistavaa, ihanaa ruokaa kauniisti tarjolle tuotuna. Osallistujat toivat omia herkkujaan tuohon kokoustilaan nyyttäripöytään, ja siitä tankattiin, jos pääsi nälkä yllättämään.

Sukat tein, kuten aioinkin, mutta huomasin sunnuntaina vähän ennen kotiin lähtöä, että toiseen varteen tuli kolme koristeraitaa, toiseen neljä. Lisäksi tajusin, että neulomani villa ei ole konepestävää, joten nyt pitää miettiä, tohtiiko niitä metsämiehelle lahjoittaa.

Kuvia hankinnoista ja kehruustani, kunhan olen valoisaan aikaan kotosalla kuvaamassa.